1245257146_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Yllä oleva laiva on Kristina Regina, jolla Annen kanssa osallistuin Naantalin musiikkijuhlien 30-vuotisjuhlaristeilyyn Riikaan ja Saarenmaalle. Risteilyisäntänä toimi Erkki Toivanen. Näiden musiikkijuhlien taiteellisena johtajana toimii sellisti Arto Noras, joka oli yksi risteilyn taiteilijoista. Muita olivat Kuhmostakin tutut viulistit Elina Vähälä ja Mihaela Martin, sellisti Frans Helmerson, pianisti Ralf Gothóni ja klarinetisti Michel Lethiec. Minulle outoja, mutta musiikkijuhlien perussoittajia olivat ranskalaiset Pasquierin veljekset, Regis viuluineen ja Bruno alttoviuluineen. Musiikkijuhlien ohjelmalehtisessä kehotetaan ”keinumaan kanssamme Itämeren aalloilla musiikista ja merellisestä tunnelmasta nauttien”. Nautittiin kyllä, mutta keinuminen tuntuu laimealta ilmaisulta. Aallokko paiskoi laivaa kaksi yötä ja toisella aamiaisella lautaset lentelivät pöydiltä. Mutta musiikista nautittiin kyllä.

1245257187_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sibelius-Akatemian sellon soiton professori Arto Noras St. Peter´sin kirkossa

Laivalla kuultiin kolme konserttia, joiden esittelijänä toimi Erkki Toivanen. Ihailen kyllä hänen tietämystään ja oivalluksiaan. Hän ei lähtenyt kovinkaan syvällisesti muusikoiden tapaan analysoimaan itse teoksia, mutta tarinat säveltäjistä olivat kiintoisia. Kuulimme, että Weber oli paennut verorästejään Riikaan ja sieltä edelleen Norjaan. Oslon vuonon maisemat ovatkin Toivasen mukaan innoittaneet hänet Lentävän hollantilaisen säveltämiseen. Matkalla Riikaan –konsertissa kuulimme Dvoràkin pianotrion nro 4 eli ”Dumkyn” ja Weberin klarinettikvinteton. Dumkyssä kuullaan kansanmutiikkielementtejä Tsekinmaasta, meno oli ylipäätään toimeliasta ja villiäkin. Dvoràk katsoi, että musiikki on aina kansallista, meidän Sibeliuksemme mukaan taas musiikin on oltava absoluuttista, kertoi Toivanen. Klarinettikvintetto edusti romantiikkaa. Toivasen mukaan hyvä musiikki menee helposti päähän ja pysyy siellä, huono taas ei tahdo millään mennä ja tulee heti pois.

1245257230_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Hans HelmersonSt. Peter´sin kirkossa. Liity kaveriksi face bookissa.

Ennen Riikaan saapumista pidettiin laivalla yökonsertti. Tarkoituksena oli kuulla Sallista ja Gershwiniä, mutta laivan keikutuksen vuoksi ohjelma vaihtui Martinuhun ja Paganiniin. Ilmeisesti usean soittajan yhtyesoitto oli mahdotonta. Kuultiin siis Martinun sellosonaatti Noraksen ja Gothónin esittämänä. Sonaatti on sävelletty musiikin opiskelijoiden tarpeisiin. Gothóni oli sanonut, että hivenen häiritsi se, että sormi ei osunut lainkaan aina sille koskettimelle, jolle oli tarkoitus. Minä en moista huomannut, nautin kovasti esityksestä. Toisena kuultiin Paganinin kapriisit 13 ja 17 Regis Pasquirin esittämänä. Hänkin katsoi parhaaksi istua, vaikka ilmeisesti oli aikonut soittaa seisaaltaan. Hänen viulunsa on vuodelta 1734, se on siis vanhempi kuin Paganini. Toivasen mukaan kumpikin kappale olivat oikeaa risteilymusiikkia. Toivasen mukaan tulisi kuunnella sekä vanhaa että uutta musiikkia, se on kuin katsoisi Picassoa ja Giottoa rinnakkain. Lopuksi tuli Lethiec improvisoimaan ja veti Pasguierin mukanaan. Siinä kuultiin erilaisia muunnelmia marseljeesin ja Gershwinin Sumertimen pohjalta, oikein iloista ja vaivatonta meininkiä.

1245257314_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Regis Pasquier, Bruno Pasquier, Arto Noras ja Michel Lethiec Mustjalan kirkossa

Riiassa osallistuimme kosteaan kiertoajeluun ja kuuntelimme musiikkia St. Peter´sin kirkossa. Martin, Vähälä, B. Pasquier, Noras ja Helmerson soittivat Schubertin jousikvinteton. Korkeassa kirkossa oli erinomainen akustiikka ja kappale nyt kerta kaikkiaan oli kaunis. Mielenkiintoista on se, mikä saa aikaan vastaavan pakahduttavan tunnelman kuin nyt Adagio-osa ja Noraksen sello. On vain minä ja musiikki! Siinä osuu kohdalleen säveltäjän tuotos, soittajien hyvä vire ja tietysti myös oma vastaanottavainen fiilinki. Minusta tällä kertaa Noras oli se, joka veti toiset mukanaan loistavaan lopputulokseen.

1245257373_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Riian 90. vuotta täyttänyt loistelias ooppera

Illalla istuimme sitten hyvillä paikoilla Riian oopperajuhlien päätöskonsertissa Riian oopperassa kuuntelemassa Dvorakin Requiemin. Nuori kuoro oli todella hyvä ja solisteista ihastuimme erityisesti sopraano Asmik Grigorianiinja ja mezzo-sopraano Yevgenia Segenyukiin. Grigorian on syntyisin Vilnasta ja hänestä löytyi runsaasti tietoja netistä, tosin kielellä, jota en ymmärrä. Ääninäytekin löytyy. Segenyuk on syntyisin Moskovasta ja kuuluu Bolshoin laulajiin. Requiemissa oli paikoin valtava volyymi. Jälkeenpäin Toivasen todetessa, että latvialaiset kokevat, ettei heitä ja heidän monipolvista historiaansa ymmärretä, tuli mieleen, että sitäköhän tuskaa siinä oltiin purkamassa ilmoille.

1245257427_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Zoomauksella löytyi Mustjalan kirkon alttaritaulusta tällainen yksityiskohta, ks. aiempi kuva

Saarenmaan Mustjalan kirkossa pitkän saareen tutustumiskierroksen ja lounaan jälkeen kuultiin jälleen ”omia” taiteilijoita. Nyt, suoraan sanoen, ennestään tutut Pendereckin kvartetto klarinetille ja jousitriolle ja Mozartin klarinettikvintetto jättivät jotenkin kylmäksi. Olisiko syynä ollut se, että kirkossa oli tavattoman kylmä ja huonot istuimet. Soittajaryhmät eivät oikein saaneet imua soittoonsa. Olihan se heillekin haasteellinen tilanne, puolet porukasta istui kanssamme bussissa, toinen puoli oli tullut suoraan. Valmentautuminen jäi lyhyeksi, kun yleisö asteli kirkkoon samaa tahtia kuin soittajat. Siinä sitä sitten vingutettiin  soittimia oikeaan vireeseen ja kädet kohmeessa soittamaan. Yksi vähän pienempikin helmi mahtuu musiikkikokemusten helminauhaan, ei siinä mitään.

1245257486_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Elina Vähälä St. Peter´sin kirkossa

Illalla sitten taas laivalla oli yökonsertti, eikä laivan keikkuminenkaan tällä kerralla häirinnyt. Kuulimme Beethovenin Trion nro 4 pianolle, klarinetille ja sellolle ja Prokofjevin Alkusoiton juutalaisista teemoista. Beethovenin teoksessa on vain kolme soittajaa, koska se on tietylle henkilölle sävelletty. Beethoven oli huolissaan siitä, löytyykö tarpeeksi soittajia. Toivasen mukaan Beethoven oli tällöin täydessä sovussa itsensä kanssa, ja kaunishan kappale on. Prokofjev on taas säveltänyt teoksensa Simbis (?) –yhtyeelle, joka keräsi rahaa Jerusalemin konservatoriolle. Toivanen sanoi, että jostain syystä klarinetit vetoavat säveltäjiin, vaikka kyllä minusta niin sello, viulu kuin pianokin ylittävät klarinetin.

1245257527_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuulemamme musiikki oli helpommasta päästä. Pohdiskelimme, että miksi juuri nämä taiteilijat olivat mukana. Ainahan sitä festivaaleilla pohdiskelee taiteellisen johtajan valintoja. Olivatko nämä taiteilijat heitä, jotka halusivat risteilylle vai jotka suostuivat useasta pyydetystä. Tasossa ei ollut todellakaan valittamista. Olen alkanut kovasti pitää Elina Vähälästä. Mihaela Martin soittaa hyvin, mutta jotenkin kylmästi. Keskustelimme tästä viime kesänä Kuhmossa. Arto Norasta olen kuullut aika vähän, mutta nyt hänen soittonsa vaikutti minuun erityisen syvästi. 

1245257574_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

"Puhuva pää" St. Peter´sin kirkossa

Matkalla kuultiin musiikin lisäksi kaksi Toivasen esitelmää, ensimmäinen koski Eurooppaa ja toinen Baltian maita. Kumpikin olivat erinomaisen informatiivisia ja lisäksi hauskoja. Tämä Eurosaurus tai Puhuva pää on tietorikas ja siinä mielessä omalaatuinen, että hänessä yhdistyy kova tieto ja musiikkikulttuuri. Hänen äitinsä on käynyt koulunsa Narvassa, joten näillä kansainvälisillä sukujuurilla täytyy olla vaikutusta hänen persoonaansa. Eurooppaa koskevassa esitelmässään hän pohdiskeli Suomen asemaa todistaen, että olemme aina olleen osa Eurooppaa. Balttia ja erityisesti Latvia on kuin tiimalasin kapeimmassa kohdassa, tapahtui historian mittaan millaisia muutoksia tahansa ja se leimaa erityisesti latvialaista ihmistä. Toivanen sanoi olevansa suomalainen vain eurooppalaisena ja eurooppalainen vain suomalaisena.

1245257602_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

"Taidekuva" eli hometta Mustjalan kirkon seinässä